Väkivaltaviihteen käyttäjästä mediaväkivallan uhriksi


        

Ihminen on aina nauttinut väkivallasta taiteessa, ja hakeutunut aktiivisesti sen äärelle. Fiktiivisen väkivallan tenhon syntymekanismi on jäänyt jokseenkin selvittämättömäksi mysteeriksi, josta on käyty paljon keskustelua ilman selkeää tieteellistä viitekehystä. Väkivaltaviihde herättää tunteita puolesta ja vastaan. Mm. väkivaltapelien pelaamisen vaikutukset nousevat toistuvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti niissä hetkissä, kun mediassa etsitään mahdollisia syitä silmittömiin väkivallantekoihin (esim. koulusurmat).

Raja väkivaltaviihteen ja mediaväkivallan välillä on alkanut häilyä. Koko mediadiskurssi on muuttunut ratkaisevasti, koska median ylevä asema tiedonvälityksen arvokkaana airueena on muuttunut provokatiivisten klikkiotsikoiden kyltymättömäksi tehtailuksi. Raha ratkaisee, ihminen maksaa hinnan asiaa tiedostamattaan. Viihteen kuluttajilla on ollut aiemmin aktiivinen rooli väkivaltaviihteen pariin päätymisessä, kun taas nykyisin ihmisillä on täysi työ suojautua omaa mieltä järkyttäviltä sisällöiltä. Erityisen haitallista se voi olla alaikäisille katsojille, joiden suojaaminen on vanhempien tehtävä (MLL 2021).

Fiktiivinen väkivaltaviihde on alkanut muuttua eri kanavien monimutkaistuessa fyysiseksi väkivallaksi. Sosiaalisessa mediassa (esim. TikTok-sovelluksessa) käytetään houkuttelun tehokeinona viattomia mielleyhtymiä luovia kuvastoja, kun itse sisältöön voikin liittyä täysin odottamattomia väkivaltaisia piirteitä. Elokuvien ja sarjojen ikärajoja parhaansa mukaan noudattavat vanhemmat voivatkin olla autuaan tietämättömiä somen todellisista sisällöistä. Lasten leikeissä on noussut viime vuosina esiin mm. Squid Game-tv-sarja, joka perustuu väkivaltapelissä mitä julmemmilla tavoilla tapettavien ihmisten ”pelin” näyttämiseen. Sarjassa näytettävät inhorealistiset kohtaukset sijoitetaan tunnettuihin lastenleikkeihin, joita lapset ovat kouluissa ja päiväkodeissa mallintaneet käyttäen myös väkivaltaa. (Havula 2021).

Sosiaalisen median kanavat ja some-alustat mahdollistavat heikossa asemassa olevien tai alaikäisten hyväksikäytön ja kiristämisen jopa äärimmäisiin väkivallantekoihin. Tällainen toiminta on pahimmillaan järjestäytynyttä, kuten on myös kansainvälinen ”The Com”-verkosto. Suomen poliisin sivuilla julkaisemasta uutisesta voidaan lukea, kuinka kyseinen verkosto on saanut uhreja haaviinsa jo Suomessakin. (Poliisi 2025). Poliisi kehottaa olemaan yhteydessä viranomaisiin, mikäli herää epäilys, että lapsi tai nuori on joutunut väkivaltaverkostojen uhriksi. Nimettömän vihjeen voi jättää myös poliisin Nettivinkki-palvelussa https://poliisi.fi/nettivinkki.

 

 

Lähteet         

                       Dong-hyuk, H. 2021-2025. Squid Game. TV-sarja. Siren Pictures Inc.

Havula, P. 2021. Huoli heräsi: Netflixin hitti­sarja sai koululaiset leikkimään väkivaltaisesti. Viitattu 6.11.2025. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008376302.html

MLL 2021. Mediaväkivalta. Viitattu 6.11.2025. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/haitalliset-mediasisallot/mediavakivalta/

Poliisi 2025. Poliisi huolestunut kansainvälisestä, äärimmäisen väkivaltaisesta "The Com" -verkostosta – uhreina etenkin lapset ja nuoret. Viitattu 5.11.2025. https://poliisi.fi/-/poliisi-huolestunut-kansainvalisesta-aarimmaisen-vakivaltaisesta-the-com-verkostosta-uhreina-etenkin-lapset-ja-nuoret


Kommentit

  1. Anonyymi8. marraskuuta 2025 klo 13.19

    Erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä postaus. Kirjoituksessa tuodaan esille väkivaltaviihteen ja mediaväkivallan rajojen hämärtymisen tavalla, joka saa pohtimaan omaa suhdetta mediaan ja sen kuluttamiseen. Erityisesti pidin siitä, miten nostit esiin muutoksen, jossa viihteen kuluttaja ei enää aktiivisesti hakeudu väkivaltaisen sisältöjen äärelle, vaan joutuu nykyään kohtaamaan tällaista sisältöä tahtomattaan. Tämä on osuva havainto, johon olen myös itse törmännyt.

    Yhteiskunnallisen näkökulman tuominen oli myös tärkeää. Median kaupallisuus ja klikkihakuisuus ovat tehneet väkivallasta lähes väistämättömän osan uutisointia ja viihdettä. Olet myös nostanut esiin alaikäisten suojelun haasteet tällaiselta sisällöltä. Vanhempien on vaikeaa pysyä perässä sosiaalisessa mediassa siitä, millaisille sisällöille lapset altistuvat. Squid Game -sarjan vaikutuksista lasten leikkeihin oli erinomainen konkreettinen esimerkki.

    Voisi olla vielä kiinnostavaa kuulla lisää, siitä mistä väkivaltaviihteen viehätys syntyy. Aiheesi tarjoaa tähän pohdintaan hienon lähtökohdan.

    - Sofia M.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Väkivallan laaja kirjo

Väkivalta ilmenee monella eri tavalla. Sitä voi kohdata kotona, töissä, koulussa tai yllättäen kadulla kulkiessaan. Se voi olla sana tai teko. Pitkäkestoista, satunnaista tai yksittäinen tapaus. Tässä blogissa pohditaan väkivaltaa muun muassa siihen liittyvän tutkimustiedon, artikkeleiden että viihteen kautta sosionomiopiskelijoiden toimesta. Alla lyhyesti aiheista, joihin tulemme paneutumaan. Väkivaltaan puuttuminen voi olla vaikeaa. Miten siitä voi kysyä toiselta, jos ei ole ihan varma? Onko siihen oikeaa tapaa? Mustelma, ilme tai ele voi kertoa paljon, mutta voiko yksittäisestä huomiosta tai havainnosta tehdä johtopäätökset? Päätös puuttua toisen elämään ja kysyä näinkin arkaluontoista asiaa voi tuntua kysyjästä haastavalta, mutta se saattaa oikeassa paikassa pelastaa toisen hengen. Oikeus väkivallattomaan elämä kuuluu ihmisen perusoikeuksiin Suomen perustuslain mukaan. Väkivallan ennaltaehkäisy kuuluu hyvinvointialueille ja kunnille, eli muun muassa sosiaalialan ammattil...
Lue lisää

Digitaalinen väkivalta

Kuva
Alkuperäinen lähde: pexels.com CC: MART PRODUCTION Väkivallan osa-alue, mitä ei ole yksinään kirjattuna laissa, mutta joka yleistyy huolestuttavasti. Monia muita väkivallan piirteitä löytyy myös digitaalisesta väkivallasta, kuten kunnianloukkaus, henkinen väkivalta ja se saattaa mennä vainoamiseksi, joka taas löytyykin rikoslaista. Toisen henkilön viestin luvatta lukeminen, mikä on viestintäsalaisuuden loukkaus, menee myöskin digitaalisen väkivallan alle. Digitaalisen väkivallan muotoja on lukuisia. Sitä voi tapahtua puhelimessa, viestipalveluissa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Henkilöä saatetaan kontrolloida sitä mitä hän saa tehdä sosiaalisessa mediassa, julkaista tai kirjoittaa. Kontrolli saattaa ulottua sijaintitietojen luvattomaan seurantaan tai vaaditaan pääsyä niihin käsiksi sekä yleisesti toisen laitteisiin pakotettua hallintaa. Pakottaminen saattaa tapahtua uhkailemalla, esimerkiksi pelotellaan henkilöstä laitettavan julkisesti perättömiä kirjoituksia tai häpäiseviä ...
Lue lisää

Väkivaltaan puuttuminen

Sosiaalialan ammattilaisilla on velvoite puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin asiakkaan osallisuuden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisek si . T ätä on määritelty sosiaalihuoltolaissa ensimmäisessä luvussa sekä käsitelty neljännessä luvussa 35 §:ssa . Väkivalta uhkaa vähintäänkin yksilön turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia . Se voi rajoittaa yksilön sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä rajata hänen osallisuuttaan esimerkiksi yhteiskuntaan tai omaan perheyhteisöön.   Jotta väkivaltaan voi puuttua, tulee se ensin tunnistaa. Usein väkivaltaa kokeva käy erilaisten muiden syiden takia esimerkiksi lääkärissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024 ) . Näin alkaa myös Mönkkösen, Siipon , Hyvärisen, Hakolan ja Salmen (2025) toteuttaman lähisuhde väkival taa käsittelevän etäsimulaation tapaus. Nainen menee lääkäriin hakemaan kipulääkkeen reseptin uusintaa. Lääkäri ei uusikaan reseptiä pyynnöstä, vaan alkaa tutkia kivun syytä. Pian hän huomaa...
Lue lisää