Väkivalta

Sosiaalialan ammattilaisilla on velvoite puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin asiakkaan osallisuuden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisek si . T ätä on määritelty sosiaalihuoltolaissa ensimmäisessä luvussa sekä käsitelty neljännessä luvussa 35 §:ssa . Väkivalta uhkaa vähintäänkin yksilön turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia . Se voi rajoittaa yksilön sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä rajata hänen osallisuuttaan esimerkiksi yhteiskuntaan tai omaan perheyhteisöön.   Jotta väkivaltaan voi puuttua, tulee se ensin tunnistaa. Usein väkivaltaa kokeva käy erilaisten muiden syiden takia esimerkiksi lääkärissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024 ) . Näin alkaa myös Mönkkösen, Siipon , Hyvärisen, Hakolan ja Salmen (2025) toteuttaman lähisuhde väkival taa käsittelevän etäsimulaation tapaus. Nainen menee lääkäriin hakemaan kipulääkkeen reseptin uusintaa. Lääkäri ei uusikaan reseptiä pyynnöstä, vaan alkaa tutkia kivun syytä. Pian hän huomaa...

Väkivalta ilmenee monella eri tavalla. Sitä voi kohdata kotona, töissä, koulussa tai yllättäen kadulla kulkiessaan. Se voi olla sana tai teko. Pitkäkestoista, satunnaista tai yksittäinen tapaus. Tässä blogissa pohditaan väkivaltaa muun muassa siihen liittyvän tutkimustiedon, artikkeleiden että viihteen kautta sosionomiopiskelijoiden toimesta. Alla lyhyesti aiheista, joihin tulemme paneutumaan. Väkivaltaan puuttuminen voi olla vaikeaa. Miten siitä voi kysyä toiselta, jos ei ole ihan varma? Onko siihen oikeaa tapaa? Mustelma, ilme tai ele voi kertoa paljon, mutta voiko yksittäisestä huomiosta tai havainnosta tehdä johtopäätökset? Päätös puuttua toisen elämään ja kysyä näinkin arkaluontoista asiaa voi tuntua kysyjästä haastavalta, mutta se saattaa oikeassa paikassa pelastaa toisen hengen. Oikeus väkivallattomaan elämä kuuluu ihmisen perusoikeuksiin Suomen perustuslain mukaan. Väkivallan ennaltaehkäisy kuuluu hyvinvointialueille ja kunnille, eli muun muassa sosiaalialan ammattil...