Nuorten väkivalta kasvavana trendinä



                            Alkuperäinen kuva: pexels.com    CC: Keira Burton

Viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä nuorten väkivallassa varsinkin sen aiheuttajina. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2021–2023 poliisille tietoon tulleista pahoinpitelyistä epäillyn yleisin ikä oli 14 vuotta. Tyypillisemmin yleisin ikä on liikkunut 20 vuoden molemmilla puolilla. Vuosina 2006–2014 yleisin ikä oli 18–19 vuotta, 2015–2019 välisenä aikana yleisin ikä oli 20 vuotta, kun taas 2019 se oli 29 vuotta. Alle 15-vuotiaiden epäiltyjen määrän kasvu alkoi vuonna 2009 ja kehitys on jatkunut samana siitä asti. (Tilasto keskus 2024.)

( Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyt ilmoitusvuoden ja iän mukaan, Tilastokeskus 2024)

Tilastot ovat huolestuttavia kehitykseltään ja voidaankin ajatella ja olettaa, että kiusaaminen koulussa ja koulu aikojen ulkopuolella, muu osattomuuden tunne sekä yhteiskunnan keskiöstä syrjään jääminen lapsilla ja nuorilla ovat juurisyitä jengiytymiselle.  (Nuorisoala 2022)

Koulukiusaamista on kouluissa koitettu suitsia KiVa koululla.  KiVa koulu on Turun yliopiston kehittämä kiusaamista vastustava ohjelma. Tavoitteena on kiusaamisen ehkäiseminen, puuttuminen ja seuranta. (Kiva 2025)

Kuitenkin KiVa koulun konkreettisesta toimimisesta on ristiriitaista viestiä.  Toiset sanovat ohjelman toimivan. ’’ KiVa koulu oli pelastus. Olin todella pahasti koulukiusattu ja KiVa-tuntien avulla uskalsin sanoa opettajalle, en olisi muuten uskaltanut ja kiusaaminen olisi taatusti pahentunut.’’ – Laura (Nimi muutettu anonymiteetin varmistamiseksi)

Mutta toisessa reunassa vastaavasti on mielipide missä KiVa koulua pidetään turhana ja niin sanotusti ’’ lasten kiduttamisena’’.  ’’ KiVa-tunnit tuntuivat turhilta ja vain siltä kuin opettaja olisi kertonut itsestään selviä asioita. Eikä siitä loppujen lopuksi mitään hyötyäkään ollut. Kiusaamiseni vain paheni kerrottuani opettajalle siitä, se mikä alkoi pelkkänä nimittelynä ja huutelemisena pahentui pikkuhiljaa tönimiseksi, tavaroiden varastamiseksi sekä rikkomiseksi. Ensin koulussa, mutta pian myös sen ulkopuolelle, usein kiusaajat saattoivat odottaa minua koulun porteilla ja seurata koko matkan kotiin, vaikka yritinkin piilotella heiltä. He myös tykkäsivät kuvata tekemisiään Snapchatiin ja jakaa niitä muille myös tuntemattomille ihan vain, jotta kaikki voisivat nauraa minulle. Vaikka kerroin opettajille kiusaamisen pahenemisesta ja leviämisestä eivät he tuntuneet tekevän aisalle mitään puhutteluja lukuun ottamatta ja asia oli sillä selvä. Siitä kuitenkin sain kielikellon maineen ja kiusaamiseni pahentui. Loppujen lopuksi kiusaajat lopettivat vasta kun äitini pyysi koulunvaihtoa ja sai taistelemalla sen minulle läpi. Pääsin kauas kiusaamisestani vastuussa olevista henkilöistä, mutta mielestäni kiusatun ei pitäisi olla se, joka joutuu vaihtamaan ympäristöään tai muuttamaan tapoja. Pitäisi olla parempia keinoja kiusaamisen lopettamiseksi.’’ – Juuso (Nimi muutettu anonymiteetin varmistamiseksi)

(Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025)

Nuorten jengiytymisen alkusyiksi on pystytty toteamaan kokemukset osattomuudesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisestä. Pahoinvointi voi olla myös monen nuoren kohdalla ylisukupolvista ja periytyvää, myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen vaikuttaa ja tutkimukset osoittavatkin, että kouluttamattomuus lisää nuorilla todennäköisyyttä saada tuomio oikeudessa peruskoulun päättymistä seuraavan 5 vuoden aikana.  (Danielsson 2022, 4-11).

Vaikka lehdissä usein kirjoitellaankin ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemistä rikoksista, on tilastoissa kuitenkin nähtävissä, miten kantasuomalasten rikosepäiltyjen määrä kasvaa samassa suhteessa ulkomaalaistaustaisten kanssa, kun luvut suhteutetaan väestöön. Joten pelkkä kotouttamisen epäonnistumisen syyttäminen ongelmasta ei pidä paikkaansa.   (Danielsson 2022, 4-11).

Ylen MOT:n tutkivan journalismin dokumentissa "Jengit veivät lapseni " pohditaan miten ruotsista tuttu ilmiö nuorten alle 15- vuotiaiden värväämisestä jengeihin on rantautumassa aina vain vahvemmin Suomeen, ja miten sillä voi äärimmäisissä tapauksissa olla pitkäaikaisia vaikutuksia myös nuoren lähipiiriin.  Alle 15- vuotiaiden värvääminen johtuu pitkälti siitä, että heitä ei voida laittaa rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä siitä, että rikolliset näkevät nuoret kertakäyttötavarana (Stoltzmann 2025).

Rikosoikeudellinen vastuu suomessa alkavasta 15-vuotiaana. Alle 15- vuotiaiden tekemien rikosten esitutkinta päätetään rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen johdosta. Esitutkinnassa voidaan kuitenkin selvittää osuutta asiaa. (Poliisi 2025.)


Lähteet

Danielsson, P. 2022. Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa. Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto. Viitattu 9.11.2025. https://poliisi.fi/documents/25235045/0/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf/5707ff63-fce5-b1a3-83ed-6ae62808adfa?t=1646715994222

KiVa. 2025. Mikä KiVa on?. Viitattu 9.11.2025. https://www.kivakoulu.fi/kivaohjelmasta/

Nuorisoala. 2022. Mistä nuorten katuväkivalta ja jengiytyminen johtuu ja miten sitä voi ehkäistä?. Viitattu 9.11.2025. https://nuorisoala.fi/mista-nuorten-katuvakivalta-ja-jengiytyminen-johtuu-ja-miten-sita-voi-ehkaista/#:~:text=Kuinka%20laaja%20ilmi%C3%B6%20nuorten%20katuv%C3%A4kivalta%20ja%20jengiytyminen%20on%2C,hyvinvoinnin%20laitoksen%20%28THL%29%20Hyvinvoinnin%20ja%20terveyden%20edist%C3%A4misen%20yksikk%C3%B6.

Poliisi. 2025. Nuori rikoksen tekijä. Viitattu 9.11.2025. https://poliisi.fi/nuori-rikoksen-tekija

Stolzmann, J. 2025. Jengit veivät lapseni. TV-ohjelman jakso. MOT. Yle uutiset ja urheilu 2025. 19.10.2025

Tilastokeskus. 2024. Pahoinpitelystä epäilty yleisimmin 14-vuotias vuonna 2023. Viitattu 8.11.2025. https://stat.fi/julkaisu/clv3ix2342qed07ulc0p8xlvf

 

Julkaisematon lähde

Anonyymi haastattelu 1. 11.10.2025. Viitattu 9.11.2025.

Anonyymi haastattelu 2. 19.10.2025. Viitattu 9.11.2025


Kaavio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Kouluterveyskyselyn tulospalvelu. Viitattu 9.11.2025. https://raportointi.thl.fi/t/public/views/KTK_public_fi/Indikaattorienvertailu?%3Aembed=y&%3AisGuestRedirectFromVizportal=y


Kommentit

  1. Anonyymi9. marraskuuta 2025 klo 14.32

    Sinun blogi oli tosi mielenkiintoinen. Oli hyvä, että toit esille, miten nuorten väkivalta on muuttunut ja kuinka alle 15-vuotiaiden osuus on kasvanut. Se sai miettimään, miten tärkeää olisi puuttua ongelmiin ajoissa ja ymmärtää, miksi nuoret hakeutuvat jengeihin. Tykkäsin myös siitä, että kerroit esimerkkejä KiVa-koulusta ja koulukiusaamisesta. Tämä sai ajattelemaan, miten nuoret kokevat kiusaamisen eri tavoin. Juuson tarina oli tosi koskettava ja toi hyvin esille sen, ettei aina riitä, että kiusaaminen kerrotaan aikuisille, vaan tarvitaan oikeasti toimia sen lopettamiseksi. Blogi sai mut ajattelemaan, että syrjäytyminen voivat oikeasti johtaa paljon vakavampiin ongelmiin, ja että nuorten tukeminen jo aikaisessa vaiheessa on tosi tärkeää.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Väkivallan laaja kirjo

Väkivalta ilmenee monella eri tavalla. Sitä voi kohdata kotona, töissä, koulussa tai yllättäen kadulla kulkiessaan. Se voi olla sana tai teko. Pitkäkestoista, satunnaista tai yksittäinen tapaus. Tässä blogissa pohditaan väkivaltaa muun muassa siihen liittyvän tutkimustiedon, artikkeleiden että viihteen kautta sosionomiopiskelijoiden toimesta. Alla lyhyesti aiheista, joihin tulemme paneutumaan. Väkivaltaan puuttuminen voi olla vaikeaa. Miten siitä voi kysyä toiselta, jos ei ole ihan varma? Onko siihen oikeaa tapaa? Mustelma, ilme tai ele voi kertoa paljon, mutta voiko yksittäisestä huomiosta tai havainnosta tehdä johtopäätökset? Päätös puuttua toisen elämään ja kysyä näinkin arkaluontoista asiaa voi tuntua kysyjästä haastavalta, mutta se saattaa oikeassa paikassa pelastaa toisen hengen. Oikeus väkivallattomaan elämä kuuluu ihmisen perusoikeuksiin Suomen perustuslain mukaan. Väkivallan ennaltaehkäisy kuuluu hyvinvointialueille ja kunnille, eli muun muassa sosiaalialan ammattil...
Lue lisää

Digitaalinen väkivalta

Kuva
Alkuperäinen lähde: pexels.com CC: MART PRODUCTION Väkivallan osa-alue, mitä ei ole yksinään kirjattuna laissa, mutta joka yleistyy huolestuttavasti. Monia muita väkivallan piirteitä löytyy myös digitaalisesta väkivallasta, kuten kunnianloukkaus, henkinen väkivalta ja se saattaa mennä vainoamiseksi, joka taas löytyykin rikoslaista. Toisen henkilön viestin luvatta lukeminen, mikä on viestintäsalaisuuden loukkaus, menee myöskin digitaalisen väkivallan alle. Digitaalisen väkivallan muotoja on lukuisia. Sitä voi tapahtua puhelimessa, viestipalveluissa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Henkilöä saatetaan kontrolloida sitä mitä hän saa tehdä sosiaalisessa mediassa, julkaista tai kirjoittaa. Kontrolli saattaa ulottua sijaintitietojen luvattomaan seurantaan tai vaaditaan pääsyä niihin käsiksi sekä yleisesti toisen laitteisiin pakotettua hallintaa. Pakottaminen saattaa tapahtua uhkailemalla, esimerkiksi pelotellaan henkilöstä laitettavan julkisesti perättömiä kirjoituksia tai häpäiseviä ...
Lue lisää

Väkivaltaan puuttuminen

Sosiaalialan ammattilaisilla on velvoite puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin asiakkaan osallisuuden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisek si . T ätä on määritelty sosiaalihuoltolaissa ensimmäisessä luvussa sekä käsitelty neljännessä luvussa 35 §:ssa . Väkivalta uhkaa vähintäänkin yksilön turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia . Se voi rajoittaa yksilön sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä rajata hänen osallisuuttaan esimerkiksi yhteiskuntaan tai omaan perheyhteisöön.   Jotta väkivaltaan voi puuttua, tulee se ensin tunnistaa. Usein väkivaltaa kokeva käy erilaisten muiden syiden takia esimerkiksi lääkärissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024 ) . Näin alkaa myös Mönkkösen, Siipon , Hyvärisen, Hakolan ja Salmen (2025) toteuttaman lähisuhde väkival taa käsittelevän etäsimulaation tapaus. Nainen menee lääkäriin hakemaan kipulääkkeen reseptin uusintaa. Lääkäri ei uusikaan reseptiä pyynnöstä, vaan alkaa tutkia kivun syytä. Pian hän huomaa...
Lue lisää