Henkinen väkivalta
 |
| Alkuperäinenkuva: Pixabay CC: dianacibotari1991 |
On psyykkisesti vahvasti satuttamista, josta ei jää fyysisiä jälkiä, mutta siitä saattaa jäädä pitkä aikaisia henkisiä ongelmia. Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi syyttelyä, haukkumista, arvostelua ja väkivallalla uhkailua. (Mieli 2024).
Henkiseen väkivaltaan kuuluu myös vainoaminen, joka voi laajuudessaan vaihdella ja olla hyvinkin pitkäkestoista. Jollekin saatetaan laittaa jatkuvasti viestejä tai soitella taukoamatta, ymmärtämättä siitä aiheutuvaa haittaa. Vainoaminen voi mennä niin pitkälle, että se vaikeuttaa vainottavan elämää kokonaisvaltaisesti. Uhri ei välttämättä uskalla enää poistua kotoaan, kauppaan tai töihin. Saatetaan hakea lähestymiskieltoa, jotka käsitellään kiireellisinä käräjäoikeudessa, mutta sekään ei välttämättä riitä vainoajan kaukana pysymiseen tai häirinnän lopettamiseen. (Kröger 2025.) Vainoaja saattaa vaihtaa tai hankkia useamman puhelinnumeron, lähettää läheisiään seuraamaan uhria ja pyytää muita kyselemään vainoajan puolesta uhrilta hänen toimistaan.
 |
| Kuva: Piabay CC: geralt |
Sarjassa Kova laki, käsiteltiin eräässä jaksossa henkisesti kiusattua Agnesta, jota suosittu tyttöporukka kiusasi muun muassa Agnesin ylipainoisuudesta ja levittivät hänestä luvatta otettuja valokuvia vaihtamassa vaatteita pukuhuoneessa. Agnesin perhe oli yrittänyt saada loppua kiusaamiselle lähestymiskielloilla ja Agnesin veljen puolustaminen Agnesia kohtaan eskaloitui hänen hyökäten fyysisesti erään kiusaajan kimppuun. Kiusaamista oli jatkunut pidemmän aikaa, eikä yrityksistä huolimatta loppua näkynyt. Jaksossa tutkitaan kiusaajista koostuvaa tyttöporukkaa, josta yksi heistä oli murhattu. Vaikka kiusaajat tuomitaan, kiusaamisen kierre ei katkea. Tuomion jälkeen heidän koulullaan ammutaan ja Agnesin kaapin läheisyyteen on maalattu teksti "Agnes The Pig Squealed", viitaten Agnesin virkavallalle puhumiseen ja hänen ylipainoonsa. Tämä oli viimeinen tippa Agnesille ja hän päätyy radikaaliin ratkaisuun tappaen viimeisimmän kiusaajan, päätyen itsekin kiinniotetuksi. Sarjan jaksossa on paljon oikeassa elämässä tapahtuvia asioita teatraalisella vivahteella. Jaksosta saa kiinni kuinka raskaaksi henkisesti elämä käy kiusatulle, jolloin kiusattuna oleminen saattaa viedä pitkään jatkuneena ja muuttumattomana ääritekoihin.
 |
| Kuva: Pixabay CC: |
Haastattelin sosiaalialan ammattilaista, kysellen henkisestä väkivallasta, näkeekö paljonkin työssään sitä ja miten auttaisi asiakasta. Totesimme asiakkaan itse ymmärtäessään omaa tilannettaan paremmin, on hän kykeneväisempi ottamaan apua vastaan.
"Olen kohdannut sitä ammattilaisena paljonkin, lähinnä asiakkaiden parisuhteissa on ollut henkistä väkivaltaa tai perhesuhteissa. Henkinen väkivalta voidaan yksinkertaisesti määritellä niin, että pyritään "alentamaan" toisen arvoa, oli sitten haukkumalla, gaslightaamalla tai muulla vastaavalla. Tarkoitus on nostaa itsensä korkeammalle ja suurempi arvoisemmaksi. Henkistä väkivaltaa on myös todella paljon netissä eri keskustelufoorumeilla.
Autan asiakkaita siten, että voin tarjota erilaisia näkökulmia asioihin. Jos vaikka asiakas kokee, että häntä kohdellaan ihan hyvin eikä koe henkistä väkivaltaa, niin voin kääntää keskustelun siihen, että mitä jos sama tapahtuisi hänen hyvälle ystävälleen. Tämä lähestymistapa yleensä kääntää näkökulmaa, vaikka ei varsinaisesti tee välitöntä muutosta tilanteeseen. Tärkeää on, että ajatus jää hänen mieleen ja asiakas alkaa miettimään tilanteita enemmän, kun niitä tapahtuu ja muistaa käymämme keskustelun" (Sosiaaliohjaaja 2025)
Gaslighting on henkilön psykologista manipulointia, jossa uhri saadaan esimerkiksi epäilemään omaa muistiaan, kokemuksiaan ja ajatustensa todenmukaisuutta. Suomeksi sana kääntyy hiukan kankeasti, mutta siitä käytetään sanoja "harhauttaminen", "kaasuvalotus" tai "sumutus".
Jos olet kokenut minkäänlaista henkistä väkivaltaa, uhkailua, kiusaamista tai pelkäät esimerkiksi tulevasi vainotuksi, on erittäin tärkeää pitää itsestään huoli ja hakea apua. Neuvoa, tukea ja apua saa monilta eri tahoilta ja monilla eri tavoilla, muun muassa Mieli ry:llä ja Nollalinjalla on puhelinnumerot ja chat palvelu. Otathan yhteyttä avun tarjoajiin, matalalla kynnyksellä. Mielettömän valon-toiminta on tehnyt listauksen erilaisista palveluista avun hakemiseen.
 |
| Kuva: Pixabay CC: Foto-Rabe |
Lähteet:
Kröger, T. 2025. Tällaista on joutua vainotuksi – Oona ja Jonna kertovat rankat tarinansa. Yle. Viitattu: 5.11.2025. https://yle.fi/a/74-20138003
Makris, C. 2004. Mean. Law and Order. Wolf Films. 24.2.2004
Mieli Ry. 2024. Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Viitattu: 4.11.2024. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/vakivalta/henkinen-vakivalta-satuttaa-sisaltapain/
Rikosuhripäivystys. 2019. Miten lähestymiskieltoa voi hakea ja kuinka nopeasti sen saa? Viitattu: 5.11.2025. https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/usein-kysyttya/miten-lahestymiskieltoa-voi-hakea-ja-kuinka-nopeasti-sen-saa/
Sosiaaliohjaaja. 2025. Sosiaalialan ammattilaisen haastattelu. 6.11.2025. Espoo.
Pidän tätä todella tärkeänä aiheena kirjoittaa, sillä tästä ei puhuta tarpeeksi paljon. Kirjoituksessa on hyvin avattu erilaisia henkisen väkivallan tapoja, jolloin aihe avautuu selkeämmäksi. Tämä on alueena suhteellisen laaja ja uskon monen olevan epävarma, milloin kutsua kokemaansa henkiseksi väkivallaksi. Moni uhri ei välttämättä tunnistakaan näitä henkisen väkivallan keinoja kuten syyttelyä ja arvostelua, jota ei haukkumisen tavoin suoraan koeta ilkeäksi. Myös hyvä nosto oli nykyään useasti kuultava gaslight -termi, tämä on nykyään liiankin arkistettu asia, jolloin sen vakavuutta voi olla vielä vaikeampi tunnistaa.
VastaaPoistaSarja toimi lähteenä hyvänä esimerkkinä, siitä miten kiusaajat ja kiusattu voivat ääritapauksissa toimia. Pidin myös mielenkiintoisena ja kirjoitusta täyttävänä haastattelu lähdettä. Hienoa, että tähän aiheeseen oli saatu ammattilaisen haastattelu aineistoksi, sillä se antaa täysin erilaista näkökulmaa aiheeseen. Mielenkiintoista oli lukea miten ammattilainen voi yrittää saada asiakkaan näkemään tilanteensa vakavuuden. Ammattilaisten on yleisestikin tärkeä pystyä huomaamaan fyysisen väkivallan lisäksi myös henkisen väkivallan merkkejä, minkä takia tämä kirjoitus on todella tärkeä meille sosionomi opiskelijoille.
- Jasmin M.