Väkivaltaan puuttuminen
Sosiaalialan ammattilaisilla on velvoite puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin asiakkaan osallisuuden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Tätä on määritelty sosiaalihuoltolaissa ensimmäisessä luvussa sekä käsitelty neljännessä luvussa 35 §:ssa. Väkivalta uhkaa vähintäänkin yksilön turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia. Se voi rajoittaa yksilön sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä rajata hänen osallisuuttaan esimerkiksi yhteiskuntaan tai omaan perheyhteisöön.
Jotta väkivaltaan voi puuttua, tulee se ensin tunnistaa. Usein väkivaltaa kokeva käy erilaisten muiden syiden takia esimerkiksi lääkärissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Näin alkaa myös Mönkkösen, Siipon, Hyvärisen, Hakolan ja Salmen (2025) toteuttaman lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän etäsimulaation tapaus. Nainen menee lääkäriin hakemaan kipulääkkeen reseptin uusintaa. Lääkäri ei uusikaan reseptiä pyynnöstä, vaan alkaa tutkia kivun syytä. Pian hän huomaa mustelmat ja kysyy niistä. Kierrellen nainen kertoo epäselviä syitä mustelmilleen. Lääkäri ehdottaa, että ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja sieltä ollaan yhteydessä naiseen. Simulaation edetessä nainen pääsee tapaamaan sosiaalityöntekijää, jolle uskaltautuu kertomaan tilanteestaan ja lopulta hän tapaa myös moniammatillista tiimiä. Aina ensimmäinen, joka huomaa uhrin, ei olekaan se, kelle uhri haluaa puhua. Uhrin ohjaaminen avun piiriin voi olla riittävä teko yhden ammattilaisen osalta. Ammattilaisen on hyvä pitää mielessään, että vaikkei olisikaan se, joka saa homman hoidettua loppuun, niin saattaa olla se, joka sai sen alkuun.
Väkivaltaan puuttuminen säästää yhteiskunnan, että yksilön varoja. Tämän voi todeta Kestilän ja Karvosen (2025, 99) kokoamasta terveyden ja hyvinvoinnin katsauksesta. Siinä kerrotaan muun muassa naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan hinnaksi 150 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän lukuun ole sisällytetty kustannuksia, jotka koituvat välillisesti tai epäsuorasti eikä muihin, kuten miehiin ja lapsiin kohdistuneen väkivallan kuluja. Ammattilaisen epäillessä asiakkaan tai potilaan kokeneen väkivaltaa ja puuttumalla siihen voidaan tätä lukua pienentää.
Mutta mitkä ne keinot ovat, joilla ammattilainen voi ottaa asian edes puheeksi? Tuleeko tapaamisesta kiusallinen, jos näin herkästä aiheesta kysyy noin vaan? Sellaista kaavaa ei ole, joka toimisi kaikkien kanssa. Jokainen tapaaminen on erilainen ja siksi tapoja kysyä väkivallan uhasta, kokemisesta tai sen tekemisestä on monia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2023) ohjeessa ottaa väkivalta puheeksi on nostettu muutamia tapoja kysyä uhrilta, että tekijältä tilanteesta.
Niin lapsen kuin aikuisen kanssa keskustelun voi aloittaa kysymällä mitä kuuluu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Tasavertainen ja arvostava kohtaaminen helpottaa luottamuksen syntymistä. Luottamuksen syntyminen puolestaan tukee asiakasta kertomaan tilanteestaan (Mönkkönen 2018, 109-110). Kuitenkin lapsen kanssa on erityisen tärkeää huomioida tavat kysyä, selviää Barnahus-hankkeesta ja sen pohjalta laaditusta työkalusta epäiltäessä lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Lapsen johdattelu kysymyksillä saattaa tapahtua ammattilaisen tiedostamatta. Ammattilaisen kannattaa miettiä etukäteen, kysytäänkö esimerkiksi “Sattuiko sinua?” vai “Miltä se tuntui?”. Ensimmäiseen kysymykseen voi vastata vain kyllä tai ei. Jälkimmäinen ei johdattele, vaan antaa lapselle tai nuorelle tilaisuuden kertoa tilanteesta laajemmin. (Vehkaoja, Juusola & Järvilehto 2024.)
Ammattilaisen avoimuus ja rehellisyys on luottamuksen säilymisen kannalta merkityksellistä. Asiakkaalle, niin lapselle kuin aikuiselle, tulee kertoa ammattilaisen ilmoitusvelvollisuudesta rikosta epäiltäessä. Tämä on tärkeää kertoa myös, oli kyseessä sitten uhri tai tekijä. Jatkosta on olennaista sopia, sillä asiakkaan selän takana asian eteenpäin vieminen voi tuhota luottamuksen. Keskustelua voi jatkaa avoimilla ja rehellisillä kysymyksillä. Asian kiertely tai epäsuora kysyminen voi heikentää asiakkaan luottamusta ammattilaista kohtaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2025) sivuilta löytyy myös useita erilaisia lomakkeita väkivallan kartoittamiseen ja kirjaamiseen, jotka ovat tehty ammattilaisen tueksi ja helpottamaan tilanteeseen puuttumista. Sivuilta löytyy muun muassa MARAK-riskinarviointilomake, jonka avulla voi määritellä kuinka suurentunut parisuhdeväkivallan kokemisen riski on.
Väkivallan tekijä tarvitsee apua, jotta hän ymmärtää tekonsa haitallisuuden. Ammattilaisen on autettava tekijää siinä missä uhria. Omien ennakkoasenteiden miettiminen etukäteen on ammattilaiselle eduksi tekijän kohdatessa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.) Niina Vuorisaran (2024) elokuvassa Vain toinen meistä käsitellään sisarusten välistä väkivaltaa ja sen seurauksia. Hän on ammentanut elokuvaan omasta lapsuudestaan. Hänen isoveljeltään saamansa nyrkin iskut, jatkuva väkivallan uhka ja jopa hampaiden menetys aiheutti sen, että hän purki oman pahan olonsa lopulta toiseen tyttöön hakkaamalla hänet. Tästä johtuen hän päätyi hoitoon ja sijaisperheeseen. Väkivaltaiset traumaattisen kokemukset synnyttivät lisää väkivaltaa. Elokuvassa ammattilaiset eivät huomanneet, mistä tytön väkivaltainen käytös johtui. Perheen tilanteeseen puututtiin liian myöhään ja tämä vaikutti molempien lasten elämään ja veljen kohdalla itsemurhan tekemiseen. Elokuvasta jää tunne, että veljellä oli käsittelemättömiä traumoja, jotka purkautuivat siskoon. Juurisyyn löytäminen on tärkeää yksilön ja tässä tarinassa perheen tilanteen parantumiseksi ja ymmärtämiseksi.
Loppuun haluaisin vielä lisätä ajatuksen, jonka sain aineistoa lukiessani: Jotta väkivaltaan voidaan puuttua, pitää ammattilaiselta löytyä rohkeus puuttua siihen. Keinoja ja apuvälineitä väkivaltaan puuttumiseen on useita. Ilman rohkeutta on kuitenkin vaikea käyttää näitä keinoja, vaikka ne osaisi ulkoa.
Lähteet:
Kestilä, L. & Karvonen, S. 2025. Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.10.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150756/RAP2025_001_Ratkaisuja%20kest%c3%a4v%c3%a4n%20yhteiskunnan%20rakentamiseen_web.pdf?sequence=10&isAllowed=y
Mönkkönen, K., Siippo, S., Hyvärinen, M-L., Hakola, I. & Salmi, A. 2025. Moniammatillinen etäsimulaatio. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen ja varhainen tuki. 8.10.2025. Itä-Suomen yliopisto.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Väkivallan puheeksi ottaminen. 5.12.2023. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 30.10.2025. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivaltaan-puuttuminen/vakivallan-puheeksi-ottaminen
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024. Väkivallan tunnistaminen. 9.10.2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.10.2025. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivaltaan-puuttuminen/vakivallan-tunnistaminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Lomakkeet väkivallan kirjaamiseen ja kartoittamiseen. 30.10.2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.10.2025. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/tyon-tueksi/lomakkeet-vakivallan-kirjaamiseen-ja-kartoittamiseen#Lomakkeet
Vehkaoja, S., Juusola, A. & Järvilehto, L. 2024. Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä. 5.7.2024. Barnahus. Viitattu 30.10.2025. https://barnahus.fi/tyokalu-keskusteluun-lapsen-tai-nuoren-kanssa-vakivaltaepailysta/
Vuorisara, N. 2024.Vain toinen meistä. Elokuva. Ida productions Oy. 6.3.2024. Viitattu 29.10.2025. https://yle.fi/a/74-20131324
Pysäyttävä postaus ja todella tärkeä aihe. Alun konkreettinen esimerkki siitä, miten lääkäri pystyy huomioi-maan väkivallan jälkiä, oli hyvin havainnollistava. Minulle uusi ja tärkeä ajatus oli, että jo pelkästään uhrin ohjaaminen avun piiriin voi olla riittävä teko yhden ammattilaisen kohdalla. Se tuntuu helpottavalta, että aina ei voi eikä tarvitse yksin hoitaa koko auttamisprosessia loppuun vaan sekin, että huomaa väkivallan jäljet ja tekee tarvittavan työn sen eteen, että uhri saisi apua on joskus riittävää.
VastaaPoistaMinut pysäytti miettimään myös tuo, että naisten kokeman parisuhdeväkivallan hinta on 150 miljoonaa vuodessa. Se tuntuu todella suurelta summalta ja toivoisinkin, että ammattilaisille ohjeistettaisiin enemmän, miten huomata väkivallan merkkejä ja miten väkivallan kierre saataisiin katkaistua. Uhrin täytyy luottaa ammattilai-seen, jotta hän uskaltaa puhua. Sen vuoksi turvallinen ja luotettava ilmapiiri on avain asemassa asiakastilanteissa.
Erityisen tärkeä näkökulma on väkivaltaan syyllistyneiden tukeminen. Jos tekijä ei itse hae apua, häntä on hyvin vaikea saada avun piiriin. Jos tekijä joutuu vankilaan, siellä voidaan velvoittaa osallistumaan hoitoon ja pohtimaan väkivallan juurisyitä. Jos tekijä saa kuitenkin vain sakot hän voi jatkaa elämää samalla tavalla sakkojen maksamisen jälkeen. Usein silloin väkivallan kierre jatkuu niin kuin blogissa antamassasi esimerkki elokuvassakin kävi. Koen, että väkivaltaa ei saada ikinä kokonaan kitkettyä pois, jos vain uhreja autetaan. Väkival-taan syyllistyneet löytävät aina uuden uhrin, joten jotta väkivaltaa saataisiin vähennettyä, tarvittaisiin paljon ennalta ehkäisevää työtä sekä enemmän tukea väkivaltaan syyllistyneille.
-LH
Teksti tuo esiin monia tärkeitä teemoja, kuten asiakkaan osallisuuden, luottamuksen, moniammatillisen yhteistyön ja ammattilaisen eettisen vastuun. Siinä korostuu ajatus siitä, että väkivaltaan voidaan puuttua vasta, kun se tunnistetaan, ja että ammattilaisella on velvollisuus ja mahdollisuus toimia asiakkaan tukena eri vaiheissa. Etäsimulaatioesimerkki konkretisoi hyvin sen, miten väkivalta voi tulla esiin arjen kohtaamisissa ja kuinka tärkeää on ohjata asiakas eteenpäin oikean avun piiriin.
VastaaPoistaTeksti painottaa luottamuksen ja avoimen kohtaamisen merkitystä väkivallan puheeksi ottamisessa. Erityisesti lapsen kanssa toimimista koskevat kohdat avaavat hienosti sitä, miten pienilläkin sanavalinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, uskaltaako asiakas kertoa kokemuksistaan. Luottamusta tukevat rehellisyys, selkeys ja asiakkaan oikeuksien kunnioittaminen.
Lopuksi kirjoittaja nostaa esiin rohkeuden väkivaltaan puuttumisen edellytyksenä. Tämä ajatus kokoaa tekstin keskeisen viestin: ammattilaisen työssä ei riitä vain tieto ja taito, vaan tarvitaan myös inhimillisyyttä ja uskallusta kohdata vaikeita asioita. Rohkeus toimii siten väkivallan ehkäisyn ja auttamisen taustalla oleellisena voimavarana.
-ST
Kirjoituksessa avataan hyvin väkivaltaan puuttumisen eri työkaluja ammattilaisen näkökulmasta. Esimerkissä valotetaan hienosti, miten tilanteessa voi toimia hienovaraisesti, vaikka vaatiikin aika paljon rohkeutta uskaltaa kysyä asiakkaalta hänen tilanteestaan tai ohjata häntä muihin palveluihin.
VastaaPoistaUskon, että väkivaltaan puuttumisessa tulisi keskittyä enemmän tekijöihin kuin uhreihin. Mikäli tekijöitä ei saada muuttamaan käyttäytymistään, tulee uhreja olemaan maailman loppuun saakka. Suurin osa lähisuhdeväkivallasta tapahtuu miesten tekemänä ja se kohdistuu naisiin. Haluaisinkin nähdä kouluissa paljon enemmän puhetta väkivallasta, tunnetaidoista ja omien tunteiden säätelystä etenkin poikien kohdalla. Patriarkaalisen yhteiskunnan lieveilmiöitä on se, ettei poikien ole hyväksyttävää näyttää tunteitaan, puhua niistä avoimesti ja hakea apua läheisiltä ja ammattilaisilta. Ihanteellisen miehen malli on ahdas. Syvälle haudatut tunteet ja tarpeet purkautuvat pahoinvointina, joka on helppo kohdistaa kumppaniin.
Kirjoituksessa kuvattu elokuva, jossa koko perheen väkivaltavyyhti lähtee liikkeelle veljestä, joka lopulta tekee itsemurhan, kuvaa minusta traagisesti sitä pahoinvointia ja oireilua, jota pojilla voi esiintyä ja johon he eivät saa apua.